lauantai 4. elokuuta 2012

Onko pelaaminen oikeaa työtä luterilaisittain?

Areenalla päättyy pian StarCraft II -peliturnauksen finaali, jossa voittaja nappaa itselleen 13 000$ rahapalkinnon. Pelaamisesta on tullut monille ammatti. Ja yhä useampaa kyseinen ammatti kiinnostaa, vaikka koulun opon listoilta ei tätä nimikettä ehkä löydykään. Yritän tässä lyhyesti ja mutkia suoristellen raapaista aihetta.

Mitä ammattilaispelaaja tekee?
Lyhyesti sanottuna pro-pelaajat palaavat työkseen, niin että he saavat siitä pääasiallisen ansionsa. Pelaaminen ei ole enää viihdettä vaan työtä. Wikipedian mukaan isojen pelitalojen palkkalistoilla olevat pelaajat yltävät 100 000$ - 250 000$ vuosipalkoille. Osa kartuttaa tilipussiaan turnausvoitoilla. Ammattilaiset pelaavat pääasiassa pelejä, joiden pelikonsepti rakentuu verkon yli pelattaviin moninpeleihin (esim. CS, League of Legends). Monet ammattilaiset streamaavat pelaamistaan jopa tuhansille yhdenaikaisille katsojille ja saavat lähetyksistä mainostuloja.

Onko luterilaisen työn etiikan mukaan ammattilaisena pelaaminen oikeaa työtä?

Periaatteessa kyllä...

1. Lutherin ajattelun mukaan työ kuuluu luomisjärjestykseen eli jokaisen on tavalla tai toisella tehtävät työtä saadakseen jokapäiväisen leipänsä. Laiskuus oli Lutherille
2. Luther ei tehnyt erottelua "pyhän" ja "epäpyhän työn" välille. Jos teurastajan ja leipurin työt olivat yhtä arvokkaita, miksei siis myös ammattimaisen CS:n vääntäminen. Vaikka se näennäisesti CS:n pelaaminen näyttää melkoiselta pikseliveriroiskelöylyltä, ja voidaan kysyä, onko tällaisesta toiminnasta mitään hyötyä, voidaan yhtä lailla monen "tavallisen" ammatin hyöty kyseenalaistaa. Lutherille kaikki työ oli samanarvoista lukuun ottamatta luostarityötä, prostituutiota, ryöstelyä, kerjäämistä ja koronkiskontaa, mihin pelaaminen ei ehkä olisi lukeutunut.
3. Lutherille oman kutsumustyönsä  hyvä hoitaminen oli eräänlaista arjen jumalanpalvelusta. Siispä, kun pelaaja toteuttaa omaa kutsumusammattiaan, hän myös toteuttaa tätä Lutherin perusajatusta.

mutta mutta...
4. Lutherin mukaan työtä ei tullut tehdä vain ajaakseen omia etujaan. Loppuviimein työn tehtävä oli sen kirkastaa Jumalaa ja olla hyödyksi yhteiskunnalle. Euronkiilto silmissä ei alalle tule siis lähteä tai jos lähtee, on oltava vastuullinen taloudenhoitaja (ks. Esse näköislehti, s. 14). Luther varoittaa luksuskulutuksesta (iPadit kaappiin?!) sekä vaatteiden (no worries), ruuan (roiskeläpät!?) ja tuontiherkkujen (ES?!, RedDevil?!) liikakulutuksesta. Uskonpuhdistajan mukaan mammona on Jumalan mahtavin kilpailija.
5. Lisäksi työssä oli oltava kohtuullinen. Lepopäiviä tuli noudattaa ja työajat piti pitää kohtuullisina. Tähän ei ehkä moni ammattilaispelaaja yllä - etenkään kun ei vielä ole olemassa omaa ammattilaispelaajien ammattiliittoa, joka edistäisi pelaajien työsuojelullisia näkökohtia.
(Luther-tulkinnat sovellettu emeritus arkkipiispa Jukka Paarman esitelmästä Ajaako Lamborghini Lutherin yli - sori jos meni metsään :)
Lopuksi
Tietokonepelien pelaamisen konsepti on toki vieras 500 vuoden takaiselle ajattelulle. Myös monta muuta koko maailmankuvaa muuttavaa myllerrystä tässä ajassa on tapahtunut. Nippelit eivät enää päde, eikä tämän blogin pohdiskelua kannata ottaa turhan vakavasti. En myöskään pidä Lutheria minään guruna kaikilla elämänalueilla. Silti ammattissa kuin ammattissa kuin ammatissa on hyvä kysyä, ketä varten tätä työtä teen ja millä hinnalla. Tiedostava siis PWNAA parhaiten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti